Airomir 0.1 mg/annos inhalaatiosumute, suspensio

Maa: Suomi

Kieli: suomi

Lähde: Fimea (Suomen lääkevirasto)

Aktiivinen ainesosa:

Salbutamol sulfate

Saatavilla:

TEVA SWEDEN AB

ATC-koodi:

R03AC02

INN (Kansainvälinen yleisnimi):

Salbutamol sulfate

Annos:

0.1 mg/annos

Lääkemuoto:

inhalaatiosumute, suspensio

Kpl paketissa:

Kaupan: 200 annosta (VNR-numero: 125587)

Prescription tyyppi:

Resepti: 200 annosta

Terapeuttinen alue:

salbutamoli

Tuoteyhteenveto:

Soveltuvuus iäkkäille Salbutamoli sulfas Sopii iäkkäille. Lisää sympatomiteettistä vaikutusta. Voi aiheuttaa hypokalemiaa. Huomioi yhteisvaikutukset, etenkin sympatomimeettisten aineiden kanssa.

Valtuutuksen tilan:

Myyntilupa myönnetty

Valtuutus päivämäärä:

1995-07-12

Pakkausseloste

1
PAKKAUSSELOSTE: TIETOA KÄYTTÄJÄLLE
AIROMIR 0,1 MG/ANNOS INHALAATIOSUMUTE, SUSPENSIO
salbutamoli
LUE TÄMÄ PAKKAUSSELOSTE HUOLELLISESTI ENNEN KUIN ALOITAT LÄÄKKEEN
KÄYTTÄMISEN, SILLÄ SE SISÄLTÄÄ SINULLE
TÄRKEITÄ TIETOJA.
-
Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin.
-
Jos sinulla on kysyttävää, käänny lääkärin tai
apteekkihenkilökunnan puoleen.
-
Tämä lääke on määrätty vain sinulle eikä sitä tule antaa
muiden käyttöön. Se voi aiheuttaa haittaa
muille, vaikka heillä olisikin samanlaiset oireet kuin sinulla.
-
Jos havaitset sellaisia haittavaikutuksia, käänny lääkärin tai
apteekkihenkilökunnan puoleen. Tämä
koskee myös sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole
mainittu tässä pakkausselosteessa. Ks.
kohta 4.
TÄSSÄ PAKKAUSSELOSTEESSA KERROTAAN:
1.
Mitä Airomir on ja mihin sitä käytetään
2.
Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin käytät Airomiria
3.
Miten Airomiria käytetään
4.
Mahdolliset haittavaikutukset
5.
Airomirin säilyttäminen
6.
Pakkauksen sisältö ja muuta tietoa
1.
MITÄ AIROMIR ON JA MIHIN SITÄ KÄYTETÄÄN
Vaikuttava aine Airomirissa on salbutamoli.
Salbutamoli on keuhkoputkia laajentava aine, joka avaa keuhkoputket ja
helpottaa hengitystä. Salbutamoli
lievittää puristavaa tunnetta rinnassa, hengenahdistusta sekä
vinkuvaa hengitystä.
Airomiria voidaan käyttää astman, rasitusastman tai keuhkoputken
tulehduksen hoitoon. Lääkäri saattaa
määrätä tätä lääkettä hengenahdistukseen sekä helpottamaan
hengityksen vinkunaa, mitkä johtuvat eräistä
muista keuhkosairauksista.
2.
MITÄ SINUN ON TIEDETTÄVÄ, ENNEN KUIN KÄYTÄT AIROMIRIA
ÄLÄ KÄYTÄ AIROMIRIA
-
jos olet allerginen salbutamolille tai tämän lääkkeen jollekin
muulle aineelle (lueteltu kohdassa 6).
VAROITUKSET JA VAROTOIMET
Keskustele lääkärin kanssa ennen kuin käytät Airomiria ja ole
tällöin erityisen varovainen tämän lääkkeen
suhteen, jos jokin alla luetelluista koskee sinua:
-
kilpirauhassairaus
-
alhainen veren kaliumpi

Valmisteyhteenveto

1(14)
VALMISTEYHTEENVETO
1.
LÄÄKEVALMISTEEN NIMI
Airomir 0,1 mg/annos inhalaatiosumute, suspensio.
2.
VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
Kussakin Airomir-annoksessa on salbutamolisulfaattia,
joka vastaa 100 mikrogrammaa salbutamolia annosta
kohden.
Apuaine(et), joiden vaikutus tunnetaan:
Yksi sumuteannos sisältää 4,16 mg etanolia.
Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1.
3.
LÄÄKEMUOTO
Inhalaatiosumute, suspensio. Tasa-aineinen,
kermanvalkoinen/harmaanvalkoinen suspensio.
4.
KLIINISET TIEDOT
4.1.
KÄYTTÖAIHEET
Akuutin astmakohtauksen, bronkiaaliastman, muiden kroonisten
obstruktiivisten keuhkosairauksien (esim.
keuhkoputkitulehduksen oireenmukaiseen hoitoon) hoitoon ja
rasitusastman estoon. Samanaikaista anti-
inflammatorista hoitoa tulisi harkita.
4.2.
ANNOSTUS JA ANTOTAPA
Akuutin bronkospasmin lievitykseen ja ajoittaisten astmakohtausten
hoitoon sekä ennen fyysistä rasitusta
0,1-0,4 mg kerta-annoksena (lapset: 0,1-0,2 mg).
Annossuositus pitkäaikaisessa ylläpitohoidossa ja ehkäisyhoidossa
on 0,1-0,4 mg (lapset 0,1-0,2 mg) 3-4
kertaa vuorokaudessa.
24 tunnin aikana tarvittaessa otettavien annosten määrän ei tulisi
ylittää kahdeksaa inhalaatiota
(800 mikrogrammaa). Inhalaatioita ei pitäisi ottaa useammin kuin
neljän tunnin välein.
Pitkäaikaisessa käytössä oireenmukainen käyttö on
suositeltavampaa kuin säännöllinen käyttö. Etenkin
Airomirin pitkäaikaiskäytössä potilaan tilaa olisi tarkkailtava,
jotta voitaisiin
arvioida, onko annostusta
muutettava tai aloitettava anti-inflammatorinen hoito.
Lyhytvaikutteisten beeta
2
–agonistien lisääntynyt
käyttö voi olla merkki astmaoireiden pahenemisesta, jolloin
on harkittava inhaloitavien steroidien lisäämistä
potilaan hoitosuunnitelmaan.
Annosta saa suurentaa tai lääkkeenoton tiheyttä lisätä vain
lääkärin määräyksestä, koska yliannostus voi
aiheuttaa haittavaikutuksia.
Kunkin potilaan tulisi käyttää pienintä tehokasta annosta.
Virheellinen inhalaatiotekniikka on varsin yleinen. Siksi potilaan
inhalaatioteknii